Bargobáiki lea okta Sámedikki kántorbáikkiin dainna eavttuin ahte báikkis lea guoros kántorsadji. Juste dál leat guoros kantuvrrat Kárášjogas, Unjárggas, Skániin, Snoasas ja Divttasvuonas.

Barggut

Ceavzilis báikegottit dárbbašit nanu ja máŋggalágan ealáhusaid. Vuođđoealáhusat ja earenoamážit boazodoallu leat dehálaš ealáhusat sámi guovlluin ja daidda lea earenoamáš fokus. Sámi kulturealáhusat, sámi mátkkoštanealáhusat ja daidda guorrasan ealáhusain leat stuora ovdánanvejolašvuođat. Fágajođiheaddjin ealáhusjuhkosis beasat leat mielde ovddideame Sámedikki ealáhuspolitihka.

Juhkosis leat 10 mielbargi geain lea ovddasvástádus ovddidit ja čuovvulit Sámedikki politihka sihkkarastindihte bargoolbmuid ja ássama sámi guovlluin. Juhkosis lea ovddasvástádus hálddašit Sámedikki váikkuhangaskaomiid dán suorggis, ja das lea maid ovddasvástádus vuolggahit ja čađahit prošeavttaid ja prográmmaid ovddidandihte ealáhusaid. Sámediggi áigu bidjat stuorát fokusa boazodollui boahtteáiggis ja juogus šaddá guovddáš oassin dan barggus.

Mii ohcat strategalaš ja suokkardalli jođiheaddji mii háliida jođihit dán juhkosa ja daid gelddolaš bargguid mat gullet juhkosii ovddos guvlui. 2018:s ja 2019:s áigu Sámediggi árvvoštallat rievdadit ja nuppe ládje struktureret ealáhuspolitihka masa ealáhusjuhkosa fágajođiheaddji lea njunnošis.

Gelbbolašvuohta

Virgái háliidit olbmo geas lea guoskevaš alitoahppu allaskuvllas dahje universitehtas mii vástida masterohppui ealáhusovddideamis, servodatplánemis, ekonomiijas dahje sullasaš oahpuin. Olbmuin geain lea eará heivvolaš alit oahppu ávžžuhuvvojit maid ohcat. Jođihanhárjáneapmi deattuhuvvo.  
Lea sávahahtti ahte máhttá sámegiela njálmmálaččat ja áinnas čálalaš gelbbolašvuohta.

  • Máhttu sámi servodatdiliid-, ealáhusovddideami ja ealáhusaid birra sámi guovlluin
  • Buorit fágalaš kvalifikašuvnnat
  • Movttiidahttit ja fágalaš dási ođasmáhttit
  • Hárjáneapmi almmolaš hálddašeamis
  • Buorit gulahallan- ja ovttasbargodáiddut
  • Buorre njálmmálaš ja čálalaš ovdanbuktindáidu
  • Dáidu bargat iešheanalaččat ja ulbmillaččat
  • Veahkkáivuohta
  • Gárvvis rievdadusaide ja muđui positiiva
  • Olmmošlaš heivvolašvuohta virgái deattuhuvvo

Bálká- ja bargoeavttut

Virgi bálkáhuvvo Stáhta regulatiivva mielde virgekodas 1211 juogusjođiheaddji.

  • Bálkkás gessojuvvo 2 % Stáhta penšuvdnakássii
  • Buorit loatna- ja penšunortnegat Stáhta penšunkássas
  • Máškidis bargoáigi ja buorit čálgoortnegat
  • Buorre bargobiras mas don leat okta váikkuheddjiin


Sámedikki hálddahus galgá nu bures go vejolaš speadjalastit álbmoga girjáivuođa. Bargiidpolitihkalaš ulbmilin lea juksat dássedis čoahkkádusa agi ja sohkabeliid dáfus, ja rekrutteret olbmuid geain lea unnitlogu- ja álgoálbmotduogáš.

Sámediggi lea šiehtadan Čáhkkilis bargodili, dg. Inkluderende Arbeidsliv (IA), ja deattuha bargodiliid láhčima juohke bargái. Ohccit geat eai hálddaš sámegiela go virgáduvvojit, sáhttet ovttasráđiid bargoaddiin geatnegahttojuvvot váldit oahpu sámegielas.

Buohkain geat ásset Finnmárkkus ja Davvi-Romssas lea vejolašvuohta oažžut oaniduvvot oahppoloana Stáhta loatnakássas 10 % jahkái gitta 25.000 ru rádjai, sii ožžot maiddái sierra vearrogessosa.

Muđui virgáduvvojit bargit gustojeaddji lágaid, njuolggadusaid ja šiehtadusaid vuođul, dás maiddái bálká ja penšuvdna, ja 6 mánu geahčalanáigi.

Oktavuohta

Eanet dieđuid virggi birra oaččut go válddát oktavuođa:

Ohcan

Ohcan, oktan skuvla- ja bargoduođaštusaiguin galgá sáddejuvvot elektrovnnalaččat dán siiddus, liŋka bokte "Oza bargui".

Maŋŋel ohcanáigemeari ráhkaduvvo almmolaš ohcciidlistu. Almmolašvuođalága § 25 vuođul sáhttet ohccidieđut almmuhuvvot vaikko ohcci lea bivdán ahte son ii galgga čállojuvvot ohcciidlistui.

Oza bargui

Ohcanáigemearri

31.10.2018

Gávdnet go dan maid ohcet?

Hva lette du etter? Din tilbakemelding hjelper oss ålage bedre nettsider.

Takk for din tilbakemelding!