Vuoigatvuođat

Sámedikki doaibma guoskkaha juohkelágan riekteáššiid buot servodatsurggiid siskkobealde. Sámiin leat sierra vuoigatvuođat; indiviida dásis, sierra álbmogin ja álgoálbmogin. Sámiin leat árbejuvvon vuoigatvuođat iežaset árbevirolaš eatnamiidda ja čáziide ja sis lea vuoigatvuohta resurssaide mat leat dáin guovlluin oktasaš ávnnaskeahtes kultuvrra vuođđun. Vuoigatvuođat gullet maiddái surggiide nugo giella, oahpahus, dearvvašvuohta ja kulturmuittuid hálddašeapmi.

Ođas: Almmuhuvvon , ođasmahtton

”Ráđđehus atná iežas sámepolitihka deaŧalaš vuođusin ahte Norggas stáhta álgovuolggalaččat vuođđuduvvui guovtti álbmoga – sámiid ja dážaid – eanaguovllu ala, ja ahte goappašiid álbmogis lea seamma vuoigatvuohta ja seamma gáibádus beassat gárgedit iežas kultuvrra ja giela. Dát prinsihpalaš ovttaárvosašvuohta lea nannejuvvon Vuođđolága §:s 110A.”

Stortingsmelding 55 (2000-2001)

Riektevuođđu vuolgá riikkaidgaskasaš álbmotrievttálaččat čadni konvenšuvnnain, siskkáldas norgalaš rievttis ja sámiid dološ vieruin ja riekteáddejumiin.

Sámi álbmotválljen orgánan Norggas lea Sámedikki mihttomearrin bargat sámiid vuođđo vuoigatvuođaid dohkkehemiin vuođđun sámi kultuvrra, giela ja servodateallima goziheapmái ja nannemii ja sierra sámi árbevieruid bisuheapmái.

Álbmotrievtti ja sámi vuoigatvuođaid oktavuođas lea deaŧalaš čujuhit ahte:

  • Álgoálbmotdoaba ii čatnas sidjiide geat bohte ovddimusat.

Álgoálbmotdoaba ja álgoálbmogiid vuoigatvuođat eai čatnas arkeologalaš duođaštusaide dan ektui geat bohte ovddimužžan. Álgoálbmogiid vuoigatvuođaide gullet dat vuoigatvuođat mat dain olbmuin geat ovtta guovllus ledje álgoálggus ovdal go stáhtat vuođđuduvvojedje, muhto mat eai dohkkehuvvon ovttaárvosažžan.

ILO-konvenšuvnnas nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain čuožžu ahte álgoálbmogat leat:

iešmearrideaddji riikkaid álbmogiidda mat adnojuvvojit eamiálbmogin dan dihte go dát álbmogat leat sin maŋisboahttit geat ásse riikkas dahje dan guovllus masa riika gulai, go guovlu váldojuvvui dahje koloniserejuvvui dahje dálá riikkarájit ásahuvvojedje, ja geat juridihkalaš servodatsajisteaset beroškeahttá leat ollásit dahje muhtin muddui seailluhan iežaset sosiála, ekonomalaš, kultuvrralaš ja politihkalaš ásahusaid.

  • Sámiin eai leat dakkár sierra vuoigatvuođat mat čuozašedje daid vuoigatvuođaide mat dážain muđui leat.  Dat go lea álgoálbmot ii mearkkaš dan ahte sis livčče stuorát vuoigatvuohta go earáin eatnamiidda ja čáziide. Sámiin eai leat eanet vuoigatvuođat go dážain ávkkástallat luondduriggodagaiguin, spiehkastahkan lea boazodoallu, mii árbevirolaččat lea doalahuvvon sámiide Norggas. Eará ealáhusain nugo eanadoalus ja guolástusas leat iežaset sierra rievttit sorjjakeahttá kultuvrralaš gullevašvuođas.

Álgoálbmotrivttiin sihkkarastojuvvo ahte sámiin galget leat seammalágan vejolašvuođat go dážain bargat kultuvrrain, bisuhit sin eallinvuogi ja vejolašvuohta bissut álbmogin maiddái boahtteáiggis. Dán oktavuođas áddejit ollugat boastut go navdet ahte sierra doaibmabijut leat seamma go sierra vuoigatvuođat.

Dat go sámi mánáin leat seammalágan vuoigatvuođat go dáža mánáin oahppat eatnigielaset skuvllain ii leat makkárge sierra vuoigatvuohta. Dát vuoigatvuohta vuolgá Oahpahuslága vuođul ja almmá sierra láhkateavstta vealahuvvošedje sámi mánát. Dat mii várra sáhttá áddejuvvot sierraláhkai meannudeapmin, ii leat eará go doaibmabidju mii lea dárbbašlaš go ovttaárvosašvuođa, dássásašvuođa ja seammaláganvuođa galggaš sihkkarastit.

Riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat

  • ON konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái 1966:s  (SP)leat ollu deaŧalaš ja guovddáš álbmotrievttálaš sámerievtti norpmat . Dát konvenšuvdna lea maiddái heivehuvvon norgga riektái mas lea ovdamunni eará lágaid ektui, gč. olmmošvuoigatvuođalága.Erenoamáš guovddážis lea artihkal 1 mas válddahuvvo álbmoga iešmearridanriekti, artihkkalat 2, 3 ja 26 mat válddahit vealaheami vuostálastima ja artihkal 27 mas nannejuvvo ahte olbmuin geat gullet etnalaš, oskku dahje gielalaš minoritehtaide ii galgga biehttaluvvot vuoigatvuohta bargamis sin iežaset kultuvrrain, dovddasteames sin oskku, dahje geavaheames sin iežaset giela. Álgoálbmogiid ektui guoská artihkal 27 maiddái ávnnaskeahtes kulturbargui ja árbevirolaš ealáhusdoibmii mii čatnasa eatnamiid ja luondduriggodagaid geavaheapmái. Mearrádus suodjala maiddái luonddulihkahallamiid vuostá guovlluin maid álgoálbmogat geavahit árbevirolaš ealáhusbargui.
  • ON konvenšuvnnas ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođain, 1966:s leat maiddái artihkkalat main lea mearkkašupmi sámerievttálaš áššečuolmmaide. Nugo SP ja maiddái ESK leat heivehuvvon olmmošvuoigatvuođaláhkii norgga rievttis ovdamuniin eará lágaid ovddabealde. Artihkal 1 mas válddahuvvo iešmearridanriekti lea seammalágan go SP vuosttaš artihkal. Artihkkalis 2 nr 2 ja 13 nannejuvvo ahte stáhtat leat geatnegahttojuvvon dáhkidit ahte vuoigatvuođat mat leat ESL:s duohtan dahkkojuvvojit almmá makkárge vealaheami haga.
  • ON konvenšuvnnas mánáid vuoigatvuođaid birra 1989 (MK) leat guokte vuoigatvuođa main erenoamážit namuhuvvojit álgoálbmotmánáid vuoigatvuođaid. Artihkal 30 lea measta seammalágan go SP artihkal 27, dainna erohusain ahte álgoálbmot lea čielgasit namuhuvvon MK artihkkalis 30. Dát mearrádus ásaha álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid stáhtii sámi mánáid bajásšaddaneavttuid ektui ja sin osku, kultuvrralaš ja gielalaš vuoigat­vuođaid hárrái. Artihkal 17 (d) ásaha geatnegasvuođa stáhtii das ahte dat váikkuha dan ahte mediat váldet sierra vuhtii álgoálbmotmánáid gielalaš dárbbuid. Mánáidkonvenšuvdna lea nugo SP ja ESK heivehuvvon norgga riektái olmmošvuoigatvuođalága bokte. 
  • ON konvenšuvdna juohkelágan nállevealaheami heaittiheami birra 1965 (NVK) lea guovdileamos álbmotrievttálaš instrumeanta vealahanoktavuođas.  Álgoálbmogiid vealaheapmi gullá NVK vuollái. ON nállevealahankomitea aiddostahttá erenoamážit ahte dat go álgoálbmogat masset eatnamiid ja luondduriggodagaid “kolonisttaide, gávppálaš servviide ja stáhtalaš fitnodagaide” lea vealaheaddji. Nállevealahankomitea celkkii earret eará Norgga Ráđđehusa finnmárkkuláhka evttohussii ahte ballá das ahte láhkaevttohus mealgat unnida sámi stivrema ja mearrádusválddi eatnamiid ja luondduriggodagaid ektui Finnmárkku fylkkas. Komitea celkkii ahte Norga ferte geahččalit gávdnat dakkár čovdosiid eanariekteáššiide maid sámi álbmot sáhttá doarjut http://www.universalhumanrightsindex.org/documents/824/490/document/en/pdf/text.pdf
  • Čakčamánu 13. b. 2007 mearridii ON váldočoahkkin ON álgoálbmot julggaštusa. Julggaštusas válddahuvvojit vuoigatvuođat iešmearrideapmái, eatnamiidda ja resurssaide, konsultašuvnnaide friija dieđihuvvon miehtama mielde, kultuvrii, kulturárbái, árbedieđuide, gillii, dearvvašvuhtii ja oahpahussii.  Julggaštusas dohkkehuvvo čielgasit álgoálbmogiid iešmearridanriekti, nugo sámi álbmoga riekti friija mearridit iežas ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš ovddideami ja iežas etluondduresurssaid, ja dasto riekti friija mearridit iežaset politihkalaš dili. Julggaštusas deattuhuvvo maiddái sámiid riekti nannet sin politihkalaš, rievttálaš ja ekonomalaš ásahusaid.
  • Konvenšuvnnas biologalaš eatnatgeardáivuođa birra, 1992 (CBD) lea maiddái mearkkašupmi sámerievttálaš ovdáneapmái, erenoamážit guoská dát artihkkaliidda 8j og 10c. Go stáhtas lea geatnegasvuohta suodjalit biologalaš eatnatgeardáivuođa, de galget dat “doahttalit, suodjalit ja bisuhit máhtolašvuođa, ođđaháhkamiid ja álgoálbmot ja báikkálaš servodaga/álbmoga geavahusa  geat ellet árbevirolaš vuogi mielde.

Gávdnet go dan maid ohcet?

Hva lette du etter? Din tilbakemelding hjelper oss ålage bedre nettsider.

Takk for din tilbakemelding!