Sámediggi doarju duohtavuođa ja soabadeami kommišuvnna

Dá lea mearrádus áššis Duohtavuođa ja soabadeabi kommišuvnna birra, maid Sámedikki dievasčoahkkin dagai 01.06.17. Buot bellodagat, earret Ovddádusbellodat, dorjo árvalusa ásahit kommišuvnna.

DSC_1180.JPG

Ođas | Almmuhuvvon , ođasmahtton

Sámediggi čujuha stuoradiggeáirasiid Kirsti Bergstø ja Torgeir Knag Fylkesnes Sosialisttalaš gurutbellodagas (SV) áirrasevttohussii 30 S (2016–2017), juovlamánu 20.b.2016, ásahit duohtavuođakommišuvnna dáruiduhttinpolitihka dihte ja boasttuvuođa birra mii lea čađahuvvon sápmelaččaid ja kvenaid vuostá Norggas.

Sámediggi čujuha Stuoradikki dárkkistan- ja konstitušuvdnalávdegotti rabas gulaskuddamii miessemánu 15.b.2017, evttohusa birra gos bođii ovdan viiddis doarjun ásahit dákkár kommišuvnna. Stuoradikki dárkkistan- ja konstituerenlávdegoddi áigu geassemánu 2017 addit árvalusa Stuoradiggái áirrasevttohusa birra.

Sámediggi čujuha ahte Sámi Parlamentáralaš ráđi dievasčoahkkin čakčamánu 22.b.2016 ja Parlamentarihkarkonferánsa guovvamánu 7.b.2017 Troandimis, mas leat áirasat Norgga, Suoma ja Ruoŧa sámedikkiin, ja sámi áirasat Ruoššas, leat dorjon duohtavuođakommišuvnna ásaheami.

Sámediggi diehtá ahte sámi álbmot lea gillán stáhtalaš dáruiduhttinpolitihka, mii bisttii badjel čuođi jagi. Ollu sápmelaččat dovdet ain soardima dáruiduhttima geažil, sihke ovttaskas olmmožin ja maid servodahkan.

Seanadeapmi, eanet luohttevašvuohta ja oktavuođaid ođasmahttin gaskal sámi-, kvena- ja dážaálbmoga ferte čađahuvvot proseassaid bokte mat leat ásahuvvon doahttaleami, dohkkeheami, ja mieđiheami nala ja álbmotrievttalaš stándaurdiid mielde. Dohkkeheamis, mieđiheamis ja seanadeamis ii leat sáhka dušše sápmelaččaid ja dážaid gaskavuođain, kvenaid ja dážaid gaskavuođain, muhto lihka olu doahttaleami ja dohkkeheami birra ahte assimileren čuozai iešguđet ládje.

Sámediggi bivdá Stuoradikki doarjut evttohusa ásahit kommišuvnna sámi ja kvena álbmogii Norggas. Sámediggi oaivvilda ahte kommišuvdna mii guorahallá diliid ollu buolvvain maŋás guvlui, boahtá leat eastadeaddjin boahtteáiggi boasttuvuođaide ja duolbmamiidda unnitloguálbmogiin. Stáhta ii leat vel loahpalaččat čielggadan sámiid dáruiduhttima sápmelaččain ja kvenain, ja dat lea dehálaš eanet ipmárdusa háhkamii ja gierdevašvuhtii majoritehtaservodagas.

Duohtavuođakommišuvnna bargu ferte ollašuhttit ja doaimmahit ollašuhttit sámiid olmmošvuoigatvuođaid. Čujuhuvvo earenoamážiid ILO-konvenšuvdnii nr 169 álgoálbmogiid ja čearddaid birra ja ON:a álgoálbmotjulggaštussii (UNDRIP). Kommišuvnnaásaheami olis galget earet eará prinsihpat friddja, ovdagiitidieđihuvvon miehtama birra (free, prior and informed consent) ja doahttaleapmi institušuvnnain mat ovddastit álgoálbmogiid, leat guovddážis.

Duohtavuođakommišuvdna ferte árvvoštallat diliid mat gusket kultuvrii, gillii, ealáhussii, eanan ja iešmearrideapmái. Viidásit ferte guorahallat olmmošlaš váikkuhusaid, nu go ovdamearkka dihte psyhkalaš gillámušaid. Sámiid dáruiduhttin ferte guorahallot das mii dan intenšuvdna lei, makkár bohtosiid dat buvttii ja hápmi mii das šattai.

Jus galgá soabadit, de lea dárbu ahte sidjiide geaidda dáruiduhttin guoskkai iešguđetge ládje, addo vejolašvuohta hupmat dan birra ja muitalit sin historjjá. Duohtavuođakommišuvdna lea dan váste vuoi ásahuvvojit ođđa máhttu ja diehtogaskkusteapmi mii dahká vejolažžan ipmirdit otná servodaga Norggas.

Sámediggi muittuha ahte lea Norgga eiseválddiid ovddasvástádus ovddidit dohkkeheami sámiid vuoigatvuođaide, ja hehttendihte ahte dákkár dáhpáhusat eai geardduhuvvo dahje čađahuvvo ođđa vuogi mielde. Kommišuvdna mii oažžu doarvái mearkkašumi ja saji servodagas, sáhttá leat bargoreaidun doaladumiid rievdadeapmái.

Doahttaleapmi ja seanadeapmi eaktudit ahte gávdno dohkkeheapmi ovddasvástádusas, ja ahte čađahuvvo ođđasis bajáshuksen ovttadássásaš ja rievttalaš riektediliin. Danin lea dehálaš sihkkarastit sápmelaččaid vuoigatvuođaid miellahttun sierra álbmogis ja sierra kultuvrras buot áigeguovdilis lágain, ja sajustit ON álgoálbmotjulggaštusa lágaide, politihkkii, doaibmabijuide ja hálddahuslaš ja ekonomalaš ortnegiidda.

Sámediggi bidjá vuođđun ahte mandáhta ja barggu hábmen čađahuvvo ovttasbarggus Norgga Sámedikkiin. Ovdal go guorahallanproseassa biddjo johtui, de lea dehálaš sihkkarastit ahte mandáhtta hámi ja sisdoallu leat vuođđuduvvon sámi servodaga nala.

Gávdnet go dan maid ohcet?

Hva lette du etter? Din tilbakemelding hjelper oss ålage bedre nettsider.

Takk for din tilbakemelding!