Kronihkka: Deanušiehtadus - Báikkálaš demokratiija ja sámi vuoigatvuođaid badjelgeahččan

Kronihkka sámediggeráđi Inger Eline Eriksen bokte, geas sámediggeráđis lea ovddasvástádus dálkkádahkii ja birrasii.

Ođas | Almmuhuvvon

31556720166_251ccbf62e_k.jpg

Norga lea gudnejahttojuvvon ovttain máilmmi stuorámus čázádagain mas lea atlántalaš luossa, namalassii Deanu čázádat Finnmárkkus. Báikkálaš olbmuide lea Deatnu servodaga eallinsuotna. Luossa jogas lea dagahan vejolažžan ássat čázádatgáttis duháhiid jagiid. Jus árbevirolaš luossabivdu jávká, de jávket maiddái sámi ássan, kultuvra, giella ja árbevierut. Dát ferte leat vuolggasadjin go mii digaštallat Deanu čázádaga hálddašeami.

Dáid beivviid áigu Stuorradiggi meannudit Norgga ja Suoma gaskasaš šiehtadusa guolásteami birra Deanu čázádagas. Dađibahábut lea áibbas boastut geavvan go šiehtadus galggai hábmejuvvot. Sihke dat vuohki mo šiehtadus lea sohppojuvvon ja šiehtadusa sisdoallu dagaha ahte dan ii sáhte dohkkehit.

Dálá šiehtadusevttohusa oktan gullevaš muddemiiguin leat buohkat hilgon geain berre leat dadjamuš áššái, dás maiddái Norgga ja Suoma bealde Sámedikkit, gieldda Norgga ja Suoma bealde, Finnmárkku fylkkagielda, Rádjačázádatkommišuvdna, Stuorradikki Finnmárkku beaŋka, Deanu čázádaga guolástushálddahus (TF) ja máŋga báikkálaš organisašuvnna. Dattetge leat ráđđehusat válljen rávvet iežaset stuorradikkiid dohkkehit šiehtadusa.

Šiehtadallamiin leat sámedikkit ja báikkálaš vuoigatvuođalaččat sihke Norgga ja Suoma bealde báhpára alde leamaš ovddastuvvon šiehtadallansáttagottiin. Duohtavuohta lei dattetge áibbas eará. Šiehtadallamii guovddáš osiin ja loahpalaš šiehtadallamiin oppalaččat ledje báikkálaš ovddasteaddjit bálkestuvvon feaskárii. Danne ii leat šiehtadallanboađus ovttamielalaš boađus.

Áigumuš šiehtadusain lea uhcidit bivdima. Sámediggi ii leat dan vuostá ahte dat sáhttá dárbbašuvvot vai mis lea ceavzilis luossamáddodat. Sápmelaččat máhttet ceavzilis ávkkástallama luosain. Sápmelaččat han leat don doloža rájes ávkkástallan Deanu čázádaga luosain ceavzilis vuogi mielde jogain ja vuonas. Čuđiid jagiid mii leat gaskkustan vásáhusvuđot árbedieđu buolvvas bulvii. Danne lea guolásteapmi deaŧalaš kulturguoddi mii čatnasa gillii, luonddugeavaheapmái ja árbevieruide, ja seammás dat lea árbevirolaš lotnolasealáhus ja oassi luondduruovttudoalus. Dat lea áibbas eará ja ollu eanet go valáštallan ja virkkosmahttin.

Ođđaseabbo áiggis lea menddo garra oaggun šaddan váttisvuohta, maŋŋágo stáhtat atnigohte guolástushálddašeami iežaset bargamuššan ja ahte sii dat máhtte dan hálddašit buoremusat. Seammás sii luite buohkaid boahtit oaggut lustta dihtii. Nu lea dilli odne. Dál vurdet ahte mii geat ássat Deanu čázádaga gáttiin, galgat njulget dakkár váttisvuođa maid stáhta eahpelihkostuvvan hálddašeapmi lea buvttihan.

Mii miehtat searvat dasa, muhto dušše dakkár čovdosa bokte, mas lea nana báikkálaš  čatnaseapmi ja man vuoigatvuođalaččat ja báikkálaš olbmot atnet lobálažžan. Dakkár čoavddus mainna mii sáhttit eallit, ferte vuođđuduvvot rehálaš noađđejuogadeapmái ja gorálašvuhtii gaskal vuoigatvuođalaččaid ja eará geavaheddjiid. Dat ii leat vuhtiiváldojuvvon šiehtadusas. Baicce lea áigumuššan dat ahte sii geain lea nannosepmosit suodjaluvvon vuoigatvuođat, namalassii fierbmebivdit, galget gillát stuorát gáržžidemiid go turisttat.

De go das ii livččii doarvái, de ásahit maiddái áibbas ođđa lágan “vuoigatvuođalaččaid” Suoma bealde. Bartaeaiggádat geat leat oastán barttaid almmá man ge lágan rievttálaččat mearriduvvon oaggunvuoigatvuođa, galget beassat bivdit fatnasiin sihke joga Norgga ja Suoma bealde, viiddiduvvon bivdináiggiiguin ja almmá dan gáibádusa haga ahte galgá leat báikkálaš suhkki.

Evttohus guoská maiddái mearraluossabivdiide go bivdingeahpedus orru leamen eaktun boahttevaš muddemiidda, maid oktavuođas maiddái Suopma galgá guldaluvvot. Ráđđehus ii leat oppa beroštan ge das ahte mearraluossabivdiin lea vuoigatvuohta searvat prosessii.

Dasa lassin lea áigumuš šiehtadusain rievdadit hálddašeami ráđđenvuogi nu ahte heađuštuvvojit dat hálddašanbargamušat, maid báikkálaš vuoigatvuođaorgána Tanavassdragets Fiskeforvaltning (TF) oaččui Deanulága vuođul, ja nu ahte dutkit masá oktoráđálaččat sáhttet bissehit bivdima lagabui eavttuid vuođul almmá beroškeahttá vásáhusvuđot árbedieđus.

Sámedikki čielga ráva lea ahte Stuorradiggi váldá iežas ovddasvástádusa duođalaččat ja sádde ášši ruovttoluotta ráđđehussii dainna gohččumiin ahte evttohussii galgá sihkkarastojuvvot albma báikkálaš čatnaseapmi viidásat šiehtadallamiid oktavuođas. Historjjálaš vearrivuohta lea čađahuvvomin. Dušše Stuorradiggi sáhttá dan bissehit.

Gávdnet go dan maid ohcet?

Hva lette du etter? Din tilbakemelding hjelper oss ålage bedre nettsider.

Takk for din tilbakemelding!