Kronihkka: Davviriikkalaš sámekonvenšuvdna

Čállit Carl Erik Moksness, Sámedikki fágajođiheaddji, Audhild Schanche, Sámedikki seniorráđđeaddi ja Torvald Falch, Sámedikki seniorráđđeaddi

Ođas | Almmuhuvvon , ođasmahtton

Suopma, Norga ja Ruoŧŧa, ja dáid stáhtaid sámedikkit, almmuhedje ođđajagimánu šiehtadallojuvvon evttohusa Davviriikkalaš sámekonvenšuvdnan, mas lea ovttamielalašvuohta.

Šiehtadallojuvvon konvenšuvnna vuođđun lea deaŧalaš evttohus maid áššedovdijoavku geigii jagi 2005 ja mii dasto lea leamaš govda gulaskuddamis. Šiehtadallamat biste badjel 5 jagi. Sámedikkit lea ovttastahttán bargguset Sámi parlamentáralaš ráđi bokte, ja gaskal sámedikkiid šiehtadallansáttaolbmuid. Dutkanfágalaš áššedovdiiguin lea maid ráđđádallojuvvon. Šiehtadallamiin ja skábmamánu 2016 loahppašiehtadallamiin leat posišuvnnain ja oaivildahkamis leamaš politihkalaš čatnaseapmi. Dat lea dáhpáhuvvan ráđđehusaid ja sámedikkiid politihkalaš jođihangottiin.

Konvenšuvdnabarggu eaktun lea ahte sámit leat okta álbmot máŋgga demokráhtalaš riekte- ja ovttadatstáhtain, maidda sámit vissásit gullet. Konvenšuvnna mihttomearri lea duođaštit ja nannet sámi álbmoga vuoigatvuođaid beassat gáhttet, doaimmahit ja ovddidit kultuvrra, ealáhusaid, giela ja servodateallima almmá riikkarájáid olus hehttema haga.

Nappo sámekonvenšuvdna nanne vuoigatvuođaid mat čuvvot juo álbmotrievttis. Danne dat ii sáhte geahnohuhttit daid vuoigatvuođaid mat sámiin juo leat. Seammás konkretiserejuvvojit konteavstta historjjálaš, geográfalaš, demográfalaš ja politihkalaš vuoigatvuođat Davviriikkain. Dát lea okta sierra sámekonvenšuvnna ulbmiliin, ja mearkkaša ahte konvenšuvnna sátnehápmi lea veaháš earálágan go dat mii lea daid riikkaidgaskasaš instrumeanttain mat gusket buot máilmmi álbmogiidda, álgoálbmogiidda ja minoritehtaide.

Dakkár áššesuorggit go giella, kultuvra, kulturárbi, oahpahus ja dutkan leat uhccán muddejuvvon álbmotrievttis muđui. Muhto sámekonvenšuvdna rievdada dan. Stáhtaid álbmotrievttálaš geatnegasvuođat gáhttema ja ovddideami ektui nannejuvvojit dáin surggiin.

Sámekonvenšuvdna gávnnaha ahte sámiin lea seammalágan iešmearridanvuoigatvuohta go dat mii čuovvu gustovaš álbmotrievttis, ii ge dan dáfus lasit maidege. Dattetge leat uhccán rievttálaš gáldut ja geavadat dan oktavuođas maid álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta konkrehta mearkkaša.

Sámedikkiide lea leamaš hui deaŧalaš ahte iešmearridanvuoigatvuohta duođai čađahuvvo. Dan lea váttis čađahit jus duhtá dasa ahte geardduhit gustovaš vuoigatvuođaprinsihpaid. Danne lávke sámekonvenšuvdna ovtta lávkki viidáseappot go konkretisere iešmearridanvuoigatvuođa davviriikkalaš sámi oktavuođas. Danne dadjá konvenšuvdna ahte iešmearridanvuoigatvuohta čađahuvvo iešstivrema ortnegiid bokte nu áddejuvvon ahte dat lea loahpalaččat láhkavuoigaduvvon mearridanváldi, ja konsultašuvnnat dasa ahte juksat ovttamielalašvuođa dahje miehtama. Nappo lea iešmearridanvuoigatvuohta eanet go konsultašuvnnat juksat miehtama, ja veaháš eará go iešstivrejupmi guovddáš sámi servodatsurggiin. Goappašagat fertejit čađahuvvot oktanaga. Dat dagaha ahte sámedikkiin galgá leat ollislaš iehčanasvuohta ja galget ieža beassat válljet guđe áššiid sii háliidit meannudit. Dasto galget sámedikkis leat mielde, ja árjjalaš oassi, buot almmolaš mearrádusain mat sáhttet guoskat sámiide.

Konsultašuvnnat dasa ahte juksat miehtama, lea eanet go áššemeannudannjuolggadus. Danne leat dat seamma oasit mat čuvvot riikkaidgaskasaš standárddas ovddalgihtii friija dieđihuvvon miehtama birra, mielde konvenšuvnnas. Proseassa ja sisdoallu lea lahka čadnojuvvon oktii, juoga maid ILO lea máŋgga áššis dovddahan. ON olmmošvuoigatvuođalávdegoddi lea maid máŋga áššis dovddahan ahte konvenšuvnnat lea álgoálbmogiid ja stáhta gaskasaš bargovuohki mii čuovvu iešmearridanvuoigatvuođas. Man muddui ovttamielalašvuohta dahje miehtan galgá juksojuvvot ovdalgo mearrádus sáhttá dahkkojuvvot, sorjá ášši mearkkašumis sámiide ja man muddui mearrádus maiddái guoská majoritehtaálbmogii. Vaikke vel lea ge stáhtaid stuorradikkit mat mearridit lágaid, de sii eai sáhte eambbo mearridit dakkár lágaid mat rihkkot sámi dáhtu dakkár áššiin main lea deaŧalaš mearkkašupmi sámi kultuvrii ja servodahkii, ovdamearkka dihtii sámediggeválgga jienastannjuolggadusaid birra.

Konvenšuvdna dohkkeha ahte sámit oktasaččat ja oktagaslaččat leat háhkan oamastan- ja geavahanvuoigatvuođaid eatnamiidda ja čáziide. Stáhtat leat geatnegahttojuvvon čađahit dárbbašlaš doaibmabijuid sihkkarastin dihtii dáid vuoigatvuođaid, ja dat geatnegahttá dasa ahte sámiin lea duohta vejolašvuohta mearridit iežaset vuoigatvuođa duomu bokte. Dát lea deaŧalaš ovdáneapmi sámiide Suomas ja Ruoŧas, geaidda eai guoskka ILO-konvenšuvnna njuolggadusat álgoálbmogiid birra iehčanas stáhtain.

Plánaid ja sisabahkkemiid oktavuođas luondduvuđđosii addá konvenšuvdna mearrádusaid dan birra ahte váikkuhusat oktiibuot ovddeš ja plánejuvvon doaibmabijuin galget biddjojuvvot vuođđun árvvoštallamiidda, ja ahte dat galgá leat dohkálaččat čielggaduvvon. Dasa lassin galgá dieđusge buot sisabahkkenáššiin konsulterejuvvot juksan dihtii miehtama. Dat gávnnaha viidáseappot ahte sisabahkken ii galgga mieđihuvvot jus dat lea dakkár ahte dat mearkkašahtti láhkai rihkku vejolašvuođa viidásat sámi kultur- ja ealáhusdoaibmama guovllus.

Ii konvenšuvdna eai ge lágat rievdat vuogádagaid ja daguid ija badjel. Ii ge sámekonvenšuvdna doaimma dan láhkai. Dat ásaha dattetge oktasaš sámi vuolggasaji ja oktasaš instrumeantta positiiva sámerievttálaš ja sámepolitihkalaš ovdáneapmái Davviriikkain.

Gávdnet go dan maid ohcet?

Hva lette du etter? Din tilbakemelding hjelper oss ålage bedre nettsider.

Takk for din tilbakemelding!