Dárbbašat nanu sámi organisašuvnnaid

Sámi servvodat dárbbaša nanu organisašuvnnaid mat beaktilit barget ovddidan dihte sámi beroštumiid. Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi lea okta dain deháleamos boazodoallopolitihkalaš aktevrrain, lohká sámediggeráđđi Mariann Wollmann Magga. Son oasálasttá Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi jahkečoahkkima Troanddimis. Dá lea su sárdni

Ođas | Almmuhuvvon

 

Landsmøtet NRL (Foto Marit Meløy).jpg

Riikkačoahkkin,

Buorit delegáhtat, NBR stivra, nuoraidlávdegoddi, boazosápmelaččat ja eará guossit,

Sámedikki bealis giittán bovdehusa ovddas. Álggos háliidan sávvat Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvái lihkku 70 jagi ávvudeapmái.

2017 lea jahki man dovdomearka lea sámi ávvudeapmi. Mii ávvudat ahte lea 100 jagi áigi go sámit čoahkkanedje vuosttaš riikkačoahkkimii deike Troanddimii. Mii ávvudat ahte lea 70 jagi áigi go NBR ásahuvvui. Dán jagi mii čalmmustahttit čuođi jagi sámi rahčama demokratiija, vuoiggalašvuođa ja máŋggabealatvuođa ovddas. Seammás mii oaidnit ahte dat áššit mat ledje áigeguovdilat 100 jagi áigi ja 70 jagi áigi, leat ain buori muddui min politihkalaš árgabeaivvi váldoáššit.   

Lea dehálaš ja mávssolaš geahčestit maŋos – čalmmustahttit sámi ovddasmanniid rahčamušaid,  muhto maiddái ávvudit dan maid mii leat olahan. Dasto de lea áigi duođas geahččat ovddasguvlui, ja ieža leat njunnošis hábmemin boahtteáigámet. Mun sávan ahte dát ávvojahki attášii midjiide návccaid dustet daid hástaleaddji politihkalaš árgabeivviid.

Lea dehálaš sámi servodatovdáneapmái ahte min álbmot áŋgirit searvá servodathuksemii. Sámi servvodat dárbbaša nanu organisašuvnnaid mat beaktilit barget ovddidan dihte sámi beroštumiid. Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi lea okta dain deháleamos boazodoallopolitihkalaš aktevrrain. NBR bokte lea boazosápmelaččain buorre vejolašvuohta váikkuhit boazodoalu rámmaeavttuide ja ovdáneapmái. Lea givrodat go organisašuvdna speadjalastá servvodaga, ahte sihke nuorat ja boarrásat, nissonolbmot ja dievdoolbmot aktiivvalaččat oasálastet doaimmaide ja stivrejupmái.

Munnje lea hui mávssolaš oaidnit go nuorra olbmot áŋgiruššet boazodoalu boahtteáiggi seailluhit. Gearretnjárggas, Voengel Njaarkes ja Fovsen-Njaarkes leat nuorat njunnošis leamas vuostálastimiin bieggamillohuksemiid. Sii leat váibbakeahttá čilgen ja čilgen eisseválddiide plánejuvvon sisabahkkemiid vahágiid. Ahte dát lea áittan sin boahtteáigái. Sisabahkkemat duššadit sin árbbi, mii galggašii baicca seailut fas sin maŋisbohttiide.

Dát nuorat leat čájehan ahte rahčamušain lea ávki. Fálesrášša ja Gaelpie leat vuoittut maid mii galgat ávvudit. Go leat doarvái ovdamearkkat goas boazodoalu jietna ii leat guoddán gitta mearrideaddji eiseváldi rádjai. Mii eat dieđe mii gártá boađusin Fovsen-Njaarkes.

Guohtoneatnamat leat eaktun boazodoalu ceavzilvuhtii ja ovdáneapmái. Boazodoalu stuorámus hástalus lea guohtoneatnamiid gáržžideapmi ja massin. Sámedikki bealis leat mii sakka beahttašuvvan go orro nu ahte ráđđehus ja Stuoradiggi leat nu báneheamit go šaddá sáhka areálavuođu sihkkarastimis. Mun vuorddán ahte eiseváldit beroštit seamma olu guohtoneatnamiid gáhttet go bohccuid lohkat. Ii sáhte joatkit nu ahte boazodoallu duon boahtimii galgá čáhkket saji stuorraservodaga beroštumiide ja doaimmaide.

Sámediggi meannuda olu áššiid mat gusket boazodollui. Gulahallan ja ovttasbargu boazodoaluin, sihke organisašuvnnain ja orohagaiguin ja siiddaiguin lea danin min bealis vuoruhuvvon.  Boazodoallopolitihkas leat leamaš máŋggat gáibideaddji áššit ja proseassat maŋemus jagiid, ja Sámedikkis ja NBRas leamaš lagas ovttasbargu. Mun oainnán ahte buori ovttasbarggu bokte mii  buoremusat ovddidat áššiid, ja oainnán ahte dát nanne sihke Sámedikki ja NBRa. Ovttasráđiid mii leat gievrrabut čuollat boazodoalu beali. Mu ávžžuhan ge din váldit oktavuođa Sámedikkiin go dis leat áššit, ležžet dal fápmohuksemat vai gieldda areáladisponeremat. Mii veahkehat gokko sáhttit.

Sámedikki dievasčoahkkin mearridii mannan čavčča ođđa sámediggedieđáhusa boazodoalu birra, mii boahtá láidestit Sámedikki barggu dás ovddasguvlui. Dieđáhusain mii leat vuoruhan mo ja masa atnit min návccaid boazodoallopolitihkas. Sámedikkis lea áigumuš politihkalaččat váikkuhit boazodoalu ealáhusovdáneapmái, ja mii áigut vuoruhit resurssaid gozihit boazodoalu vuoigatvuođaid.

Sámediggái lea deaŧalaš bargat dan ala ahte boazodoalus leat buori rámmaeavttut – sihke juridihkalaččat, hálddahuslaččat ja ekonomalaččat. Buori rámmaeavttuide ferte boazodoalu iešvuohta sámi ealáhussan leat vuođđun. Boazosápmelaččain lea iežaset máhttovuođđu ja árvvut mat máŋggaid čuđiid jagiid leat leamaš vuođđun buori ja ceavzilis boazodollui.

Lea áigi ahte leat sámi servvodaga ja boazodoalu dárbbut, máhttut ja árvvut mat lea boazodoallopolitihka hábmema vuolggasajit, ja eai ge eiseváldiid stivren- ja regulerendárbbut. Dáinna vuolggasajiin mii galgat hábmet boahtteáiggi čovdosiid – daid čovdosii mat galget bissut 100 jagi ovddasguvlui.

Mun jearan: mo livčče dilli boazodoalus ja sámiin jus ii livčče leamaš NBR?

Sámedikki bealis sávan riikkačoahkkimii lihkku šiehtadallamiin dán guokte beaivvi, ja mun illudan čuovvut ságastallamiid.

Gávdnet go dan maid ohcet?

Hva lette du etter? Din tilbakemelding hjelper oss ålage bedre nettsider.

Takk for din tilbakemelding!