Nobela ráfibálkkašumi 2018 vuoiti guovttos, Nadia Murad ja Denis Mukwege, ánssášeaba lihkkosávaldagaid ja hui stuorra rámi. Sudno sáŋggárvuohta ja áŋgiruššan leat ovdagovvan buohkaide geat barget olbmuid rivttiiguin beassat eallit veahkaválddi ja vearredaguid haga. Veahkaváldi nissonolbmuid vuostá čuohcá garrasit maiddái min oassái máilmmis.

Dásseárvoáittardeaddji ja Heahteguovddáščállingoddi lágidit juohke jagi kampánjja maid gohčodit Jávohisvuohta goddá, man ulbmilin lea juohkit dieđuid ja áŋgiruššat veahkaválddi vuostá, erenoamážit hehttendihte daid áššiid mas olmmoš goddá guoimmis. Dán jagi lei Sámediggi ovttasbarggus mielde ja dán jagi kampánja fokusere erenoamážit veahkaválddálašvuhtii boarrásiid vuostá ja veahkaválddálašvuhtii lagaš oktavuođain sámi servodagas. Dutkan čájeha ahte 49 proseantta sámi nissonolbmuin leat gillán fysalaš ja psyhkalaš dahje seksuála veahkaválddi eallimis. Dát mearkkaša ahte juohke nubbi sámi nissonolmmoš lea gillán veahkaválddi, ja eallá dan váikkuhusaiguin. 40 proseantta sámi dievdduid gaskkas leat gillán veahkaválddi. Dat mearkkaša ahte sápmelaččain lea mealgat stuorát várra vásihit veahkaválddi go majoritehtaálbmogis.

Veahkaválddi birra sámi servodagas leat guhká leamaš jávohisvuohta ja sámit geat leat gillán veahkaválddi eai leat duostan muitalit dan birra. Sámiin lea árbevierru ieš ordnet áššiid ja lea unnán jáhkku ahte norgga servodat sáhtášii sin veahkehit. Muhto juoga lea dáhpáhuvvan maŋimuš jagiid: Nuorra sápmelaččat leat oadjebasat iežaset identitehtain ja dustet váldit ovdan váttisvuođaid iežaset servodagas. Divttasvuona áššit čájehit čielgasit ahte eat hálit šat gillát jávohisvuođas. Dát lea dearvvaš ovdáneapmi maid mii dál oaidnit sámi servodagas, ja dat addá doaivaga boahtteáigái.

Sámedikki presideanta Aili Keskitalo lea ollu oktavuođain ovddidan fáttá ráđđehussii, ja lea hupman veahkaválddi problematihka birra sihke nationála dásis ja riikkaidgaskasaččat. Sámi servodat lea ieš cuvkegoahtán tabuid mat čatnasit problematihkkii veahkaválddálašvuođain ja mii vásihat ahte dađistaga eambbogat rahpasit fáttá ektui, maiddái almmolašvuođas. Dát lea deaŧalaš veahkki bargui veahkaválddi loguid unnidemiin.

Muhto sámi servodat ii nagot okto iežas veahkehit. Lihkus leat ollu buorit doarjaleaddjit dán deaŧalaš barggus: Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddji ja Heahteguovddáščállingoddi barget ovttas sámi servodagain dán áššis. Norgga nationála olmmošvuoigatvuođaid ásahus lea buktán raportta mas čujuhuvvo daid duođalaš olmmošvuoigatvuođalaš hástalusaide mat čatnasit veahkaváldái sámi servodagas ja ON lea ollu gerddiid bivdán Norgga ráhkadit ollislaš plána geahpedan dihtii veahkaválddi Sámis. Dát lea stuorra hástalussan olles servodahkii, ja gáibida ollislaš áŋgiruššama. Mii váillahat ráđđehusas árjjalaš daguid dán áššis ovttasbargguin sámi álbmogiin.

Stuorraservodat ii leat vuos vástidan sámi álbmoga veahkkečuorvumiidda. Dat ii leat dohkálaš, erenoamážit go eallit riikkas mii doarju nissonolbmuid rivttiid beassat eallit veahkaválddi haga riikkaidgaskasaš oktavuođain.

Gávdnet go dan maid ohcet?

Hva lette du etter? Din tilbakemelding hjelper oss ålage bedre nettsider.

Takk for din tilbakemelding!