Aili Keskitalo holder tale på landsmøtet til NBR (Foto Eirik Larsen).jpg

Buorit olbmot, ráhkis riikkačoahkkinoassálastit ja guossit!

Háliidan álggus gudnejahttit Kárášjoga, ja Kárášjoga badjeolbmuid Kárášjoga Johttisáiidsearvvi bokte, geat leat báikkálaš lágideaddjit ja leat min váldán vuostá dáppe Kárášjogas. Kárášjohka lea nuppi stuorámus boazodoallogieldan Norgga bealde, ja Kárášjoga márkanbáiki lea álo leamaš dehálaš čoahkkebáiki sihke badjeolbmuide ja earáide. Mun dajan dan, go Kárášjohka lea mu nuppi ruoktu, gos mu eadni, Biehttár-Heaikka Elle Máret lea oktii áiggis vuolgán, ja lihkus loavttán bures dáppe, go šattan oalle ollu áiggi geavahit dáppe go lean sámediggepolitihkkárin.

Lean maid hui giitevaš go beasan dinguin dás muittašit ja gudnejahttit daid geat vádjoledje Dunderlands-lihkuhisvuođa oktavuođas.

Min álginjulggaštusas Sámedikkis– Muohtačalmmit-julggaštus – dadjat mii ahte áigut nannet ja ovddidit boazodoalu bearašvuđot ealáhussan ja eallinvuohkin man oktavuođas boazodoallogiela ja kultuvrralaš ceavzilvuođa suodjaleapmi leat vuođđun. Dasto áigut mii sihkkarastit boazodollui ekonomalaš dienasvuođu. Boazodoallu lea ealáhus mainna mii leat rámis. Dat lea okta deaŧaleamos sámi kulturguddiin ja das leat maiddái stuorra vejolašvuođat.

Mii áigut sihkkarastit ahte luondu ja biras ain sáhttet leat vuođđun ássamii buolvvas bulvii boahtteáiggis. Vuođđoealáhusat bisuhit min kultuvrra ja ássama. Boazodoalu boahtteáiggi  eaktuda ain beassat geavahit eatnamiid ja ođasmuvvi resurssaid. Ealáhusa kultuvrralaš ja ekologalaš ceavzilvuohta ja ekonomalaš vuođđu, lea sorjavaš guohtoneatnamiin.

Mii bargat maiddái árvoháhkama nannemiin, biebmobuvttadeami ja báikkálaš biepmuin áŋgiruššamiid ja márkanfievrrideami bokte.

Sámedikkis galgá leat árjjalaš boazodoallopolitihkka. Mii leat vuoruhan nannet Sámedikki hálddahusa kapasitehta boazodoalloáššiin, go leat ásahan ođđa virggi. Mis lea maid áigumuššan buoridit gulahallama ealáhusain, ja dan leat dan dihte lágidan gulahallančoahkkimiid, čuovvulahttin dihte Sámedikki boazodoallodieđáhus, ja boahtit čakčii bovdet eanet gulahallančoahkkimiidda. Mii háliidit maid čalmmustahttit boazodoalu buriid beliid, ja váikkuhit ealáhusa beaggimii, ja dan dihte áigu Sámediggi dan jagi maid searvát ruhtadit bálkkašumi dán jagi nuorra boazodoallái, 15 000 ruvnnuin. Sávvamis sáhttá dát leat álgun guhkit áiggi ovttasbarggu NBRain ja NBR nuoraidlávdegottiin bálkkašumi oktavuođas.

Rievdadusat boazodoallolágas

Vaikko orruge ahte Stuorradikkis lea ovttamielalašvuohta boazologu unnidemiin, mii erenoamážit leamaš áigeguovdil Finnmárkkus, de oaivvildat mii ahte dát politihkka lea buvttihan máŋga paradoksa mat leat šaddan juste nuppe láhkai go mii Stuorradikkis ja ráđđehusas lei mihttomearrin, ja mii lea dagahan ollu riidduid ealáhusa siskkobealde.

  • Čájehii ahte politihkas lei boazologu-laskadeaddji beaktu, vaikko ulbmilin lei unnidit boazologu.
  • Dál leat eanet boazodoallit go ovdal geahpedemiid.
  • Ollu nuorat rahčet ásahemiin ealáhusas.

Mii diehtit eisseválddiid bealis leat áigumušat rievdadit lága muhtun sajiin, ea.ea. ulbmilparagráfa rievdadeapmi nu ahte ekologalaš ceavzilvuohta vuoruhuvvo ovdalii ekonomalaš ja kultuvrralaš ceazilvuođa.

Mun oaivvildan ahte boazodoallolágas ferte dohkkehuvvot ahte boazoealáhus lea kultuvra mii suodjaluvvo sihke álbmotrievtti ja siskkáldas rievtti bokte. Danne mii eat doarjjo plánaid jávkadit dahje sihkkut dán áibbas guovddáš oasi boazodoallolágas.

Sámedikki beales oaivvildat mii ahte boazodoalloláhka ferte ollislaččat geahčaduvvot, vai šattašii dakkár láhka mas lea luohttámuš ealáhusas ja sámi servodagas. Dan oktavuođas ferte boazologu unnidanproseassaid árvvoštallat álbmotrievtti ektui.

Ikte NBR fágasemináras beasaimet gullat Femunden-duomu birra. Gieskat celkojuvvon Alimusriektemearrádus Femunden birra čájeha ahte boazodoalloláhka juo lea eanet go láddan geahčadeapmái. Alimusriekti jearrá leatgo boazodoallolága boazodoalu čavga ovddasvástádus- ja buhtadusnjuolggadusat, vuostá Vuođđolága ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid. Alimusriekti buktá garra ávžžuhusa mii ii dáhpáhuva dávjá:

«dárbu lea jođáneamos lági mielde revideret boazodoallolága njuolggadusaid ovddasvástádusa ja buhtadeami birra»

Mun vuorddán ahte ráđđehus čuovvula Alimusrievtti cealkámuša.

Min áigumuš lea ollislaččat geahčadit boazodoallolága, ii dušše eaŋkilčuoggáid nugo departemeanta evttoha. Mii áigut sihkkarastit ahte dákkár geahčadeapmi čađahuvvo ja leat várren ruđaid bušeahtas bidjat lávdegotti, mas leat mielde Sámediggi ja NBR, mii galgá geahčadit dáláš boazodoallolága. Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta lea bovdejuvvon mielde bargui, ja gulahallamis departemeanttain vuordit mii sullasaš álgaga departemeantta beales.  

Boazodoallostivra

Sámediggi ii leat nammadan lahtuid ođđa boazodoallostivrii dán stivrraáigodahkii. Mis leat vásihusat ahte boazodoalu mielváikkuheapmi stivrras ii leat doaibman. Departemeanta lea bajábealde dárkkistan stivrra árvvoštallamiid mearrádusaid. Sámediggi ii sáhte šat leat mielde legitimeremin hálddašeami mas ii leat makkárge duohta váikkuhanfápmu. Min oaivil ii leat vuosttildit vuosttildeame dihte. Mii háliidit buoridit dili, ja mii leat gergosat ságastallat stáhtaráđiin jus son lea gearggus gulahallat minguin.

Boraspiret

Beasaimet čoahkkima álggadettiin gullat čáppa luođi miesážiid birra. Sámediggi áigu ovttas NBR:in ja Birasdirektoráhtain álggahit barggu boazodoalo máhtu ja vásáhusaid implementeret boraspirehálddašeapmái. Boraspiret váldet ain ollu bohccuid, ja justte dáid áiggiid oaidnit juohke beaivvi ilgadis govaid sosiála mediain. Muhtumat atnet dan unohassan, muhto mii galgat gierdat oaidnit duohtavuođa.Lea áibbas dárbbašlaš geahpedit vahágiid maid boraspiret dagahit, nu ahte ealáhus- ja kulturvuođđu ceavzá.

Konsultašuvdnaláhka ja divatgeahpedusat

Dat mii illudahttá maiddái lea go Sámediggi boahtte vahkus meannuda evttohusa konsultašuvdnageatnegasvuođa láhkii čatnamis. Mii oaivvildat ahte láhkii čatnan nanne sámi vuoigatvuođaoamasteddjiid, nu go boazosápmelaččaid, sajádaga earret eará sisabahkkenáššiin. Nuppi positiiva ášši lea go Finánsadepartemeanta evttoha addit divatgeahpedusaid investeremiin boazodoalus nie mo eanadoalus leat.

Riekteáššit

Dattetge ii leat leamaš vejolaš garvit riekteproseassaid mat boazodoalus leat leamaš, maŋimuš áiggis. Langesund oktavuohta, Fovsen ja Jovsset Ante Sara ášši leat muhtun áššit maid bohtosiidda mii leat behtohallan.

Okto bargat huksejeddjiid ja eiseválddiid vuostá main váilu dáhttu gozihit sámi kultuvrra lea váttis. Danne leat mii ásahan doarjjapoastta mas sámi riekteguoddit sáhttet ohcat ekonomalaš veahki. Dan jagi ožžo golbma orohaga ja okta oktagaslaš boazodoalli doarjaga dán ortnega bokte.

Sámit geat gártet gillát ja váldit ekonomalaš riskka suodjalan dihtii sámi kultuvrra eai galgga dárbbašit okto gillát. Sii dáistalit min buohkaid ovddas, ja danne galgat mii sin doarjut. Boazodoallu lea jagiid čađa leamaš mielde ollu dáin giččuin diggeáššiin, muhtumat dain leat ovddidan sámerievtti. Dat ii leat soaittáhagas ahte dát guovllut maid mii odne gohčodit Sápmin, leat boazodoalloguovllut. Danne giittán mun loahpas din go lehpet bealuštan ja ain bealuštehpet min eatnamiid – Sámi – ja min kultuvrra.

Sávan lihku riikačoahkkimiin!

 

Aili Keskitalo og Silje Karine Muotka deltar på landsmøtet til NBR (Foto Eirik Larsen).jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

Gávdnet go dan maid ohcet?

Hva lette du etter? Din tilbakemelding hjelper oss ålage bedre nettsider.

Takk for din tilbakemelding!