Sárdni NBR-riikačoahkkimii

Sámediggeráđi Silje Karine Muotka sárdni Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi riikačoahkkimii, mii lei Sommarøyas geassemánu 14. - 16. beivviid:

Ođas | Almmuhuvvon

Buorre beaivi buorit olbmot, ráhkis riikkačoahkkinoassálastit ja guossit!

Boazodoallu lea áiggi mielde hábmen ja huksen daid guovlluid gos boazodoallu lea, gos várra ii livčče stuora sámi servodat boazodoalu haga. Sáhttá jearrat makkár ealáhus geavašii duottarguovlluid eará go boazodoallu, go boazu guohtu ja ávkkástallá eatnamiid gos eará oamit eai livčče ceavzán. Seammás ii livčče boazosápmelaš nagodan ceavzit jus ii livčče máhttu movt ávkkástallat dan bohcco ja movt guođohit eatnamiid.

Sámediggi áigu nannet ja ovddidit boazodoalu bearašvuđot ealáhussan ja eallinvuohkin man oktavuođas boazodoallogiela ja kultuvrralaš ceavzilvuođa suodjaleapmi lea vuođđun. Dasto áigut mii sihkkarastit boazodollui ekonomalaš dienasvuođu. Boazodoallu lea ealáhus mainna mii leat rámis. Dat lea okta deaŧaleamos sámi kulturguddiin ja das leat maiddái stuorra vejolašvuođat.

Mii leat oaidnán ja vásihan ahte dálá boazodoalloláhka ii leat dohkálaš boazodollui, danne leat Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvi ja Sámediggi nammadan Láhkalávdegotti man ulbmil lea geahččat dálá boazodoallolága ja buktit evttohusaid movt dan galgá rievdadit. Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta ii leat searvan dan láhkalávdegoddái, muhto sii leat dadjan ahte sii gehččet ja árvvoštallet láhkalávdegotti evttohusaid.

Sámedikkis leat leamašan konsultašuvnnat Eanandoallo- ja biebmodepartemeanttain evttohuvvon láhkarievdadusaid birra, gos mii leat soabadan ahte vuordit rievdadit boazodoallolága ulbmilparagráfa ja paragráfa 71 mii guoská Boazodoallostivrii. Nu go mii leat lohpidan, de Sámediggi nammada Boazodoallostivrra go proseassat álget gos boazodoallu oažžu eambbo mielváikkuheami boazodoallostivrras.

Boazodoallostivra lea dat áidna iešmearridan orgána mii lea boazodoalus báhcán, ja lea dehálaš stivra. Muhto mii leat nammadan lahtuid go Sámediggi lea konsulteren eanandoalloministariin ahte Boazodoallostivrra jođiheaddjis ja stivrras galgá leat sámi boazodoallofágalaš ja sámegiella gelbbolašvuohta. Lea leamašan dehálaš Sámedikki bealis nannet boazodoalu mielváikkuheami Boazodoallostivrras, ja dal lea proseassa álgán gos nannet dan mielváikkuheami.

Sámediggi lea áibbas vuostá indiviidamerkema! Sámediggi lea konsultašuvnnaid bokte deattuhan man dehálaš mearka lea ovttaskas boazosápmelažžii, man olu máhttu, giella ja iešdovdu lea čatnon mearkkaide. Dálá ráđđehus lea lohpidan ahte árbevirolaš mearkkat eai galgga jávkat, muhto mii leat oaidnán mii eanandoalus dáhpáhuvai go indiviiddamerken bođii, oanehis áiggis eai beassan šat merket árbevirolaš mearkkaiguin. Jus árbevirolaš mearkkat jávket boazodoalus, mii ballat ahte mii massit dieđu ja máhtu mii guoská mearkkaide. Muhto vel vearrát go sirdit movt geahčadit ealu, gos galggat ealu geahčadit dihtoriin, dalle ii soaitte šat dat beroštupmi dan eaŋkil bohccos, ja máhttu bohcco hámi ja nálli birra jávká! Dal go geahčadit ealu, de geahččat guđe álddus lea miessi, geahččat lea go hápmi bohccos rievdan diimmá rájes, makkár bohccot eai leat gárddis ja olu eará geahčadit. Dat geahčadeapmi vuolgá mearkka bokte, gos lea bággu geahččat dan eaŋkil bohcco, ja dasa lea čatnon giella ja máhttu mii lea nu dehálaš jus galggat bohccuiguin birget.

Boazodoalus leat maid eará hástalusat. Sisabahkken guohtoneatnamiidda ja borasspire leat guokte stuora hástalusa. Sámedikkis lea riekti vuosttaldit areálaáššiin, muhto lea dehálaš ahte leat fágalaš vuosteágga ja ahte orohat váldá ja doalaha oktavuođa Sámedikkiin areálaáššiin.
Lea imaš go departemeanta čujuha ekologalaš ceavzilvuhtii, sii dušše cuiggodit ahte leat beare olu bohccot guohtoneatnamiid ektui! Eai goassege bargga dan nala ahte gáhttet boazodoalu guohtuneatnamiid. Orohagat leat báhcán akto bargat dan nala ahte gáhttet sin guohtuneatnamiid. Orohagat šaddet akto rahčat sisabahkken áššiiguin ja orohagat báhcet dávjá akto goluiguin, gos sisabahkkejeaddji eai leat čađahan albma konsekveansaguorahallama boazodollui, nu ahte orohagat šaddet ieža máksit dákkár guorahallamiid vai dat duohta váikkuhusat sisabahkkemis bohtet ovdan.

Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvvis leat stuora noađit ja váldi boazodoalu politihka ektui. Sámediggi lea boazodoallošiehtadallan cealkámušas dadjan ahte ferte nannet NBR, go Sámediggi lea oaidnán ahte NBR barggut leat lassánan maŋemus jagiid, danne lea dehálaš nannet NBR.

Loahpas háliidan rámidit boazosápmelaččaid! Mii diehtit movt bearaš, siiddat ja sogat leat šaddan gillát go eiseválddit leat rievdadan lágaid ja boazodoalu hálddašanstruktuvrraid. Dál lea boazodoallu heivehallan iežas doaimmaid daid rievdadusaide. Dál lea áigi ahte earát fertejit heivehallat sin doaimmaid boazodoalu dárbbuid mielde.

Sámediggi doarju boazosápmelaččaid ja Sámediggi doarju NBR! Mun sávan lihku čoahkkimiin ja bargguin viidáseappot!

Gávdnet go dan maid ohcet?

Hva lette du etter? Din tilbakemelding hjelper oss ålage bedre nettsider.

Takk for din tilbakemelding!