Sámediggi nammadii 2016:s lávegotti mas ledje áirasat sámi dearvvašvuođafágalaš dutkanbirrasiin ja láhkadovdi ekspearttat, mii oaččui bargun ráhkadit evttohusa etihkalaš njuolggadusaid sámi dearvvašvuođadutkamii ja sámi humána biologalaš ávdnasiid dutkamii.

Lávdegoddi lea dál buktán evttohusa.

Bargojoavkku mandáhtta:

  • Ráhkadit evttohusa etihkalaš njuolggadusaide sámi dearvvašvuođadutkama várás oktan dutkamii mii fátmmasta sámi humána biologalaš ávdnasiid.
  • Dovdat ja guorahallat hástalusaid sámi humána biologalaš ávdnasiid vurkema ja hálddašeami oktavuođas
  • Daid etihkalaš čuolbmačilgehusaid guorahallan mat fertejit gullat etihkalaš njuolggadusaide
  • Guorahallat njuolggadusaid juridihkalaš stáhtusa
  • Árvvoštallat njuolggadusaid viidásat meannudeami sisriikkalaččat ja riikkaidgaskasaččat

Álgoálbmotvuoigatvuođat nu mo dat bohtet ovdan ILO-konvenšuvnnas nr. 169, ON álgoálbmotvuoigatvuođaid julggaštusas ja eará guoskevaš riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain biddjojuvvojit vuođđun dán bargui.

Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbbašlaš prinsihpalaš ságastallamii sámi servodagain dan birra mii guoská dutkamii sámi servodaga birra, geavaheapmái ja hálddašeapmái sámi humána biologalaš ávdnasiid ja sámiid vuoigatvuođaid dán barggus.

Dán sámi dearvvašvuođadutkama ja humána biologalaš ávdnasiid dutkama etihkalaš njuolggadusaid evttohusa ulbmil lea oaivadit ovttaskas dutkiid, dutkanásahusaid, sámi servodagaid ja ovttaskasolbmuid das makkár dutkanetihkalaš prinsihpat berrejit leat vuođđun sámi dearvvašvuođadutkamii.

Njuolggadusaiguin Sámediggi háliida sihkkarastit ahte dat dutkan mii guoská sámi álbmogii ja sámi báikegottiide, dahje sin biologalaš ávdnasiidda, vuhtiiváldá ja árvvusatná dan máŋggabealatvuođa ja iešlági mii lea mihtilmassan sámi kultuvrii ja sámi servodagaide ja mii sihkkarastá dásseárvosaš lotnolasvuođa dutkanproseassas.

Lea stuora beroštupmi dutkamii álgoálbmogiid dearvvašvuođa ja eallinvuogi birra. Dát guoská maid sámi álbmoga ektui. Sámi dutkamiid guovddáš (SSHF) čađahii 2015:s dutkama oažžut dieđuid makkár dutkanprošeavttat leat čađahuvvon dan maŋemuš 30 jagi sámi servodagain. Raporttas leat ovdamearkkat das movt sámi čearddalašvuohta lea mihtiduvvon ja kategoriserejuvvon iešguđetlágán dearvvašvuođaiskkademiin ja dutkamiin. Eanas iskosiin ja guorahallamiin leat máŋga paramehtera vuođđun dasa movt kategoriseret sápmelaččaid ja eará čearddalaš joavkkuid. Raporttas oaidná dutkandatabasiid main lea sámi čearddalašvuohta mielde, sihke biobáŋkkuin ja dan haga.  

Norggas leat iešguđetlágan álbmotiskkademiid bokte, huksejuvvon stuora vuorkkát gos leat medisiinnalaš iskosat (biobáŋkut), ja dasa gullevaš dearvvašvuođaregistarat gos leat medisiinnalaš dieđut dearvvašvuođa ja buozanvuođa birra. Bioteknologalaš ovdáneami čađa lea dáid dutkanresurssaid mávssolašvuohta maid sturron das go leat boahtán ođđa analysavuogit ja ođđa máhttu genehtalašvuođa ja buozanvuođa oktavuođa birra.

Bioteknologiija addá vejolašvuođa oažžut ollu dieđuid ja máhtu dearvvašvuođadili, boahtteáiggi buozanvuođaid ja eará genehtalaš iešvuođaid birra. Lea maid dieđihuvvon ahte áigumuš lea vel eambbo bidjat oktii dieđuid biobáŋkkuin guovddáš dearvvašvuođa- ja buozanvuođaregistariiguin

Sámediggi gávnnaha ahte dát ovdáneapmi buktá sámi servodahkii ođđa hástalusaid. Dát ovdáneapmi buktá vejolašvuođaid sihke pasieanttaid dikšumii, máhtu ovdánahttimii ja dutkamii, ja sáhttá leat dehálaš boahtteáiggi dearvvašvuođabálvalusaide. Seammás dát buktá ollu gažaldagaid, nugo dasa mii guoská olbmo suddjemii, ja gažaldagaid etnisitehta ja genehtalaš resurssaid stivrenválddi ektui mat gullet sámi álbmogii. Sámi servodagat leat unnit ja lea hui álki olbmuid identifiseret. Genehtalaš dieđut mat leat čatnon sápmelaččaid dego čearddalaš joavku, lea vejolaš čohkkejuvvon bioávdnasiid čađa.  

Sámiid stáhtus ja iešmearridanvuoigatvuohta álbmogin ja álgoálbmogin lea vuolggasadjin Sámedikki bajimuš politihkkii ja višuvnnaide sámi servodaga várás. Dása gullá maiddái riekti ja ovddasvástádus meroštallat makkár árvovuođđu ja makkár máhttobuvttadeapmi Sámedikki mielas lea dárbbašlaš sámi servodaga ovddideapmái.Gaskariikkalaččat lea álgoálbmogiid dearvvašvuođadutkan muddejuvvon mihá eambbo erenoamáš njuolggadusaid bokte, muhto Norggas eai gávdno njuolggadusat sámiid dearvvašvuođadutkamii. Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu sierra njuolggadusaide dearvvašvuođadutkamii mii sáhttá sihkkarastit ja vuhtiiváldit sámi álbmoga beroštumiid.

Sámediggi bovde maid gulaskuddankonferánsii mánnodaga cuoŋománu 23. b dii 10.00-16.00 Radisson Blue Hoteallas Romssas. Ođđa dieđihanáigemearri gulaskuddankonferánsii lea cuoŋománu 20. b. 2018. Dieđit iežat konferánsii. Gulaskuddankonferánsa lea rabas buohkaide. Mátkki ja orruma ferte juohkehaš ieš máksit. FUOM! Dieđihanliŋka gulaskuddankonferánsii ii leat doaibman, ja mii šállošit dan. Dieđihanáigemearri maŋiduvvo dan dihte bearjadahkii 20.04. Mii bivdit sin geat háliidit searvat sáddestit e-boastta deike: samediggi@samediggi.no

Gulaskuddanáigemearri: 25.05.2018

Gulaskuddan sáddejuvvo: etihkka@samediggi.no

Eŋgelasgiel veršuvdna:

Loga maid:

 

Gávdnet go dan maid ohcet?

Hva lette du etter? Din tilbakemelding hjelper oss ålage bedre nettsider.

Takk for din tilbakemelding!