Álggahus – giellalokten ja min višuvdna sámegielaide

Giellalokten meannuduvvui Sámedikki juovlamánu dievasčoahkkimis. Dievasčoahkkin mearridii ovttajienalaččat nannosit bargagoahtit giellaáŋgiruššamiin. Giellalokten lea min oppalaš ja ulbmillaš giellaáŋgiruššandoaibma man vuođđun leat sihke NÁČ2016:18 Váibmogiella, ja Sámedikki iežas giellapolitihkalaš vásáhusat. Sámediggi áigu nannet ja ovdánahttit sámegielaid árjjalaččat buot dásiin ja buot servodatguovlluin. Jus galgat dáinna lihkostuvvat, de fertejit buot giellaáŋgiruššandoaimmat mannet latnjalassii ja huksejuvvot ovttas. Giellapolitihkain mii fertet ovttasráđiid bargat, leažžá dál sáhka sámi giellabirrasiin dahje báikkálaš, regionála, nationála dahje riikkaidgaskasaš institušuvnnain.

Min deháleamos doaibma dán barggus lea láhčit saji sámegielaide ja addit stuorát vejolašvuođaid gielaide. Dat mearkkaša ahte mii fertet láhčit dili sámegieloahpahussii ja ahte giella geavahuvvo buot servodaga arenain. Mii fertet maiddái čalmmustahttit sámegielaid almmolaččat ja hábmet buriid eavttuid nu ahte gielain lea vejolaš stuorrut.

Mii háliidit ahte buot sámegielain galget buorit vejolašvuođat ovdánit, ja ahte min giellapolitihkka váikkuha sámegielaid stuorrumii ja ovdáneapmái. Das dieđusge váldá vuolggasaji iešguđetge giellaguovlluid gielladilis. Sámegielat leat máŋggabealagat, ja dain leat erohusat sihke geográfalaš viidodagas, giellageavaheddjiid logus ja maiddái giellageavaheami vejolašvuođaid hárrái. Muhtun guovlluin lea giella ealáskahttin- ja ovdánahttindilis. Nuppiin guovlluin lea giella das majoritehtagiellan ja geavahuvvo lunddolaččat árgabeaigulahallamis. Min bargu lea láhčit dili nu, ahte buot sámegielas, beroškeahttá gielladilis, ovdánit ja nanosmuvvet. Dan nákcet mii buot buoremusat dahkat ovttasráđiid daid iešguđetge giellabirrasiiguin.

Giellapolitihkka lea sámepolitihkka mii fátmmasta kultuvrra, dearvvašvuođa, oahpahusa, árbevirolaš ealáhusaid, justiisa, mánáid ja nuoraid, jnv. Giella fátmmasta buot osiid servodagas ja lea danin daid iešguđetge sektoriid oktasaš ovddasvástádus. Vai sámegielat galget šaddat ollesárvosaš ja servodatguoddi gielat Norgga beale Sámis, de ferte giellapolitihkka leat sektoriid rasttideaddji doaibma. Dat mearkkaša ahte buohkat geain lea ovddasvástádus politihka ovdáneapmái ja váldegeavaheapmái fertejit vuhtiiváldit giellapolitihkalaš beliid go hábmejit ja čađahit iežaset sektorpolitihka.

Oppalaš ja jearggalaš giellapolitihkain mas nationála, regionála ja suohkandási eiseválddit ja eará aktevrrat – ovttasráđiid láhčet dili nu ahte sámegielat šaddet lunddolaš ja ealli giellan servodagas. Mii fertet bargat nu ahte gielain lea vejolaš stuorrut, ahte gávdnojit bargobáikkit, ahte sámegielat leat oidnosis ja ahte mis leat nana giellabirrasat. Starga giellabirrasiid huksen láhčá buriid vejolašvuođaid oahpahussii ja sámegielaid ovdáneapmái, mii fas lea veahkkin sihkkarastimin boahttevaš giellageavaheddjiid.

Giellaloktemis leat 3 áŋgiruššansuorggi:

  • Giellafálaldagat mánáide ja nuoraide
  • Oainnusmahttin ja ovttasbargu
  • Gealbolokten ja rekrutteren

Vuosttaš áŋgiruššansuorgi: Gielladoaimmat mánáide ja nuoraide

Vuosttaš áŋgiruššansuorggi – gielladoaimmat mánáide ja nuoraide – siskkobealde leat mis iešguđetlágan doaimmat iešguđetge servodatsurggiin. Oahpahus lea hui guovddážis dán barggus. Okta doaibma maid mii árvalit oahpahussii lea sámegielaide heivehit ja hábmet Giellaláhtuid – giela, lohkama ja čállima nationála strategiija.

Giela, lohkama ja čállima strategiija - giellaláhtut

Mánát geain lea sámegiella ruovttugiellan, ja mánát geat ožžot sámegieloahpahusa, leat boahtteáiggi giellaguoddit. Danne ferte sihkkarastin dihtii gielaid boahtteáiggi, sihkkarastit ahte eanet mánát ožžot sámegieloahpahusa.

Buorit giellagálggat leat hui deaŧalaččat mánáid stoahkamii ja oahppamii mánáidgárddis, ohppiid lohkamii, čállimii ja oahppamii skuvlaagis, ja juohkehačča vejolašvuođaide juksit iežas mihttomeriid ja ovddidit iežas potensiála. Sámediggi háliida ahte buot sámi mánát ožžot vejolašvuođa ovddidit buori giela, lohkan- ja čállingálggaid, vai sii lihkostuvvet oahpus, barggus ja servodagas.

Ráđđehus lea ráhkadan ja čađahan nationála strategiija lohkama ja čállima várás - giellaláhtut 2016- 2019. Strategiija mihttomearri lea nannet mánáidgárddi giellabirrasa, mánáidgárddi ja skuvlla giellabarggu gaskavuođa, nannet oahpaheddjiid gelbbolašvuođa gielas, lohkamis ja čállimis, johtileappot identifiseret giellaváttisvuođaid, geahpedit daid ohppiid logu geain leat heajos lohkan- ja čállingálggat ja eanedit daid ohppiid logu geain leat buorit lohkan- ja čállingálggat.

Dat mii lea erenoamáš dáinna strategiijain, lea ahte vuosttaš geardde áŋgiruššojuvvo systemáhtalaččat ja ollislaččat gielan, lohkamiin ja čállimiin sihke mánáidgárddis ja skuvllas, ja ahte ráhkaduvvojit geavatlaš ja máhttovuđot digitála gealboloktenpáhkat maid mánáidgárddit ja skuvllat sáhttet geavahit njuolgga báikkálaš ovddidanbarggus. Strategiijii gullet oahpásmahttinčoahkkaneamit mánáidgárddiid ja skuvllaid várás, nuvttá neahttavuđot gealboloktenpáhkat ja doarjja báikkálaš ovddidanbargguide gielddain.

Evaluerenraporta čájeha ahte strategiija lea lihkostuvvan, ja badjel 200 suohkana leat ohcan ja leamaš giellagieldan prošeaktaáigodagas. Ii oktage sámegiela hálddašanguovllu suohkaniin leat leamaš mielde giellaláhttobarggus. Evaluerenraporta čájeha ahte strategiija lei uhccán heivehuvvon sámegielaide ja ahte uhccán gelbbolašvuođapáhkat ledje ráhkaduvvon sámegillii.

Sámediggi áigu váldit oktavuođa máhttodepartemeanttain ja oahpahusdirektoráhtain oažžun dihtii strategiija ovddiduvvot viidáseappot sámegillii. Lunddolaš lea bargat ovttas Sámi allaskuvllain ja Nationála sámi lohkanguovddážiin viidásat barggus.

Ođđa giellaarenat

Okta eará dehálaš doaibma maid háliidan buktit ovdan lea bargu mii gullá báikkálaš giellaarenaide.

Sámediggi háliida ahte galget ásahuvvot giellaarenat mánáid ja nuoraid várás, maiddái arenat olggobealde mánáidgárddi ja skuvlla. Dakkár arenat leat mielde doarjumin giellageavaheami ja attášedje sámegillii maiddái stuorát árvvu. Sihke báikkálaš, nationála, digitála ja oppasámi arenat leat deaŧalaččat.

Báikkálaš giellaarenat sáhttet leat astoáigefálaldagat gos sámegiella lea gulahallangiellan, stoahkanjoavkkut, bearašdeaivvadeamit, joavkkut mat mátkkoštit čohkaide, sotnabeaiskuvllat jna. Dakkár digitála giellaarenat go sámi meašttirvuođagilvvut Counter-Strikes dahje You Tube-challenges, sáhttet leat ođđa arenat mat geasuhit ođđa ulbmiljoavkkuid.

Nuoraid várás geat háliidit oahppat sámegiela berre láhččit sadji lonohallamii dahje giellamátkkiide/giellalávgumii dakkár guovlluide gos sámegiella lea beaivválaš giellan. Lea stuorra ovdamunnin das go giellaoahppamis beassá giela doppe geavahit gos lea beaivválaš giellan. Vejolašvuohta beassat čuovvut oahpahusa sámegillii, orrut sámegielat verddebearraša luhtte, ja vejolašvuohta beassat geavahit sámegiela beaivválaččat lea earenoamáš buorre giellaoahppu.

Sámediggi áigu

  • Ráhkadit gelbbolašvuođapáhkaid main leat evttohusat, jurdagat ja bagadus das mo ásahit buriid sámegiel deaivvadansajiid gos ollu oahppá
  • Čohkket ja juohkit dieđuid oahppovejolašvuođaid, earreortnegiid ja stipeandaortnegiid birra joatkkaskuvlla ohppiide
  • Lágidit karriearakonferánssa joatkkaskuvlla ohppiide, ja ráhkadit digitála kataloga mas oaidná buot oahppofálaldagaid

Sámegielat kultuvra, girjjálašvuohta ja mediafálaldat mánáide ja nuoraide

Sámegielat ja sámi kultuvra leat čadnojuvvon oktii, ja kulturfálaldaga bokte besset mánát ja nuorat vásihit ja geavahit giela lunddolaččat doaimmain ja stoahkamiin. Sámediggi áigu váikkuhit dasa ahte kulturskuvllat addet máŋggabeallásaš ja buori sámi giella- ja kulturfálaldaga. Ovttasbargu iešguđet kulturskuvllaid gaskka livččii maid ávkkálaš vásáhusaid ja jurdagiid lonohallamii. Danne áigu Sámediggi váikkuhit dasa ahte ásahuvvo kulturskuvlafierpmádat sámi giellaguovllu kulturskuvllaid várás. Mii áigut maiddái ráhkadit bagadusgihppaga kulturskuvllaid sámi giella- ja kulturdoaimmaid várás.

Girjjálašvuohta veahkeha min ovddidit giela sátneráju, ja viiddida min dihtomielalašvuođa ja buktá ođđa jurdagiid ja doahpagiid jurddašeapmái. Girjjálašvuohta veahkeha min áddet iežamet ja earáid, addá midjiide searvválašvuođa go mii leat okto ja čájeha ahte eanaš áššiin leat máŋga beali. Girjjálašvuohta lea deaŧalaš oassi bajásšaddamis.

Dakkár mediafálaldaga mii lea heivehuvvon nuorra sámiid mediadábiide ja vuoruhemiide, berre ovddidit ja sihkkarastit. Ii lea diehttelas ahte sámi nuorat rievdadit iežaset mediadábiid ja máhccet árbevirolaš mediaide rávesolmmožin. Deaŧalaš lea ahte nuorra mediageavaheaddjin lea oktavuohta sámi mediaide.

Sámediggi áigu

  • Viidáseappot ovddidit kulturskuvlla ja ráhkadit ABC kulturskuvlla ja eará giellabirrasiid gielladoaimmaid várás
  • Ásahit kulturskuvlafierpmádaga sámi giellaguovlluid kulturskuvllaid várás
  • Váikkuhit dasa ahte prográmmafálaldagat mánáid ja nuoraid várás lassánit buot sámegielaide, ja vuolggahit barggu ásahit sierra sámi mánáid-tv-kanála
  • Váikkuhit dasa ahte buvttaduvvojit filmmat nuoraid várás main lea sámi sisdoallu ja perspektiiva.
  • Váikkuhit dasa ahte ásahuvvo digitála vuođđovuogádat sámi mánáide ja nuoraide.
  • Váikkuhit dasa ahte ráhkaduvvojit eanet applikašuvnnat, spillat ja sullasaččat sámegielaide.
  • Álggahit čállin- ja lohkanmiellaprográmma mánáide ja nuoraide
  • Váikkuhit dasa ahte buvttaduvvojit eanet sámegiel jietnagirjjit ja e-girjjit mánáide ja nuoraide

Nubbi áŋgiruššansuorgi: Oainnusmahttin ja ovttasbargu

Giellalokten servodagas – sámegielaid oainnusmahttin

Giela oainnusmahttin juohkebeaivválaš dilis mearkkaša ollu giela árvui, gullevašvuođadovdui ja dasa ahte dovdat iežas dohkkehuvvon. Mii illudit oaidnit gielaideamet servodagas. Dakkár stuorát nationála lágideamit go Arctic Race of Norway čájehedje sámegielaid ja sámi kultuvrra buoremus sáddenáiggis. Mii leat čuvvon Ella Marie Hætta Isaksen dán čavčča Stjernekamp riikaviidosaš tv-prográmmas. Prográmma lea leamaš mielde oainnusmahttimin sámi kultuvrra ja giela, ja lea hui vuohkkasit ovdanbuktán luođi šáŋŋerin. Buot dát lea mielde oainnusmahttimin sámevuođa ja loktemin máhtu sámegielaid ja sámi ja kultuvrra birra lassin dasa ahte dain lea stuorra symbolaárvu sámi álbmogii. Sámediggi háliida ahte eanet priváhta ja almmolaš aktevrrat, ealáhusat ja gávppit leat mielde ná oainnusmahttimin sámegielaid ja sámi kultuvrra.

Suomas merkejit buot borramušgálvvuid ja ruovttudoalloartihkkaliid sihke suomagillii ja ruoŧagillii. Sámediggi doaivu ahte biebmobuvttadeaddjit váldet bures vuostái min initiatiivva čalmmustahttit sámegielaid, ja ahte ealáhusat aktiivvalaččat servet dán bargui. Mii eat jáhke dat lea iešguđet aktevrraid dáhtu duohken, muhto ahte váilevaš láhččin dagaha barggu hástaleaddjin. Danne áigut ráhkadit álggahanpáhkaid sátnelisttuiguin, frásaiguin ja ávkkálaš dajaldagaiguin ja dahkat daid olahahttin aktevrraide. Mii áigut maid bovdet čoahkkimiidda gos mii muitalit min barggu birra oainnusmahttimiin sámegielaid. Oaidnit maiddái ahte sáhttá leat ávkkálaš ráhkadit gárvves galbbaid dahje darvvihanmearkkaid sámegillii maid mii sáhttit juohkit mánáidgárddiide, skuvllaide, gielddahálddahusaide jna. Giitun dasa ahte aktevrrat servet dán deaŧalaš bargui mii áigut jahkásaččat geiget giellabálkkašumi aktevrraide geat leat leamaš earenoamáš ovddasmannin sámegielaide.

Sámegielaid oainnusmahttimis lea sáhka máhttogaskkusteamis. Mii háliidit ahte Norgga servodat galgá oažžut eanet máhtu ja áddejumi sámegielas, kultuvrras ja servodateallimis. Deaŧalaš lea maiddái ahte buot mánát mánáidgárddiin ja skuvllain oahpásmuvvet sámegielaide, ja mii jáhkkit ahte jus buot mánát Norgga beale Sámis oahpašedje muhtun sámegiel sániid, de dat livččii mielde loktemin giela árvvu ja seammás loktemin áddejumi giela erohusain.

Sámediggi áigu

  • Ráhkadit álggahanpáhkaid mas lea sátnelistu, dajaldagat ja doahpagat, gárvves galbbat ja liibmamearkkat, ja eará dieđut sámegiela čalmmustahttima birra.
  • Bovdet ealáhusaid diehtojuohkinčoahkkimii Sámedikki giellaloktema ja sámegiela čalmmustahttima birra.
  • Jahkásaččat juohkit giellabálkkašumi aktevrraide geat čalmmustahttet ja ovddidit sámegiela, sihke báikkálaččat ja nationálalaččat.
  • Ráhkadit álggahanpáhkaid main leat sámegiel sánit mánaidgárddiide ja skuvllaide.

Ovttasbargu priváhta ja almmolaš aktevrraiguin

Ovttasbargu priváhta ja almmolaš aktevrraiguin mearkkaša maiddái ahte aktevrrat buorebut oainnusmahttet ja jearahit giella- ja kulturmáhtu, ja leat mielde dahkamin dakkár máhttu árvvolažžan. Giella- ja kulturmáhtu jearaheapmi ja árvvusatnin lea mielde dahkamin bargosajiid geasuheaddjin, ja lea nu mielde loktemin giellamáhttodárbbu servodagas. Sámediggi háliida ahte priváhta ja almmolaš aktevrrat váldet stuorát ovddasvástádusa ja leat mielde loktemin sámegielaid árvu.

Priváhta ja almmolaš aktevrrat galggašedje aktiivvalaččat rekrutteret sámegiel gelbbolašvuođa iežaset fágasurggiide, ja eanet fitnat joatkkaskuvllain ja oahpposajiin rekrutteremin gelbbolašvuođa dan áiggi go studeanttat leat oahpu váldimin. Dat livččii mielde dagaheamen oahpuid geasuheaddjin ja vuolggaheamen gilvvu gelbbolašvuođas.

Lea maid sáhka das ahte ovddidit fálaldagaid mat leat heivehuvvon daid ulbmiljoavkkuide doppe gos sii leat, ja hutkáivuođain ovddidit buriid gielladoaibmabijuid. Dat guoská erenoamážit giellafálaldagaide mánáid ja nuoraid várás. Teknologiija ovdána johtilit, ja ođđa fálaldagat ovddiduvvojit dađistaga. Danne ferte giellafálaldagaid heivehit dálá servodahkii ja teknologalaš ovdáneapmái, ja ferte maid geahččalit ovttasbargat iešguđet surggiid aktevrraiguin.

Sámediggi áigu

  • Váikkuhit dasa ahte priváhta ja almmolaš aktevrrat jearahit sámegiela gelbbolašvuođa
  • Váikkuhit dasa ahte priváhta ja almmolaš aktevrrat aktiivvalaččat rekrutterejit gelbbolašvuođa iežaset fágasurggiide
  • Goalmmát áŋgiruššansuorgi: gealbolokten ja rekrutteren

Gealbolokten

Váilevaš giellagelbbolašvuohta lea stuorra hástalus buot servodatsurggiin. Erenoamážit oahpahussuorggis, dearvvašvuođasuorggis, riekteásahusas ja girkus lea dat leamaš okta dain stuorámus hástalusain sámegielaid nannemis ja ovddideamis.

Almmolaš hálddašeamis lea sámi giella- ja kulturgelbbolašvuođa váilevašvuohta maiddái stuorra hástalus. Nationála hálddašanorgánat ráhkadit stivrendokumeanttaid ja dahket mearrádusaid mat gusket sámi álbmogii. Sihkkarastin dihtii sámi perspektiivva buot proseassain mat gusket midjiide, lea deaŧalaš ahte almmolaš hálddašeamis lea nana máhttu sámi servodatdiliid birra ja sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta. Sámedikki mielas dárbbašit buot almmolaš hálddašanásahusat uhcimus meari gelbbolašvuođa sámegielain ja sámi kultuvrras.

Vai sáhttá geavahit sámegielaid buot servodaga hálddašandásiin, lea dárbu ovddidit buori fágagiela. Dat guoská erenoamážit dearvvašvuođa- ja riektesuorgái. Buori fágagiela ovddideapmái dárbbašuvvo terminologiijaovddideapmi. Dearvvašvuođafágalaš tearpmaid ja riektesuorggi terminologiija váilevašvuohta lea stuoris lulli- ja julevsámegielas. Áŋgiruššan terminologiijaovddidemiin ja buorre fága- ja hálddašangiela ovddideapmi lea guovddážis jus galggašii leat vejolaš sámegielaid geavahit iešguđet servodatsurggiin.

Sámediggi áigu

  • Ráhkadit bagadanprográmmaid sámi giellaguovllu suohkaniidda
  • Váikkuhit dasa ahte sámegieloahpaheaddjit ožžot joatkkaoahpu
  • Nannet oahpponeavvobuvttadeami ja vuolggahit barggu ásahit davviriikkalaš oahpponeavvoovttasbargu
  • Čohkket ja ráhkadit ávdnasiid nana oahpahusmodeallaid birra ja lágidit semináraid sámi giellaguovllu oahpaheddjiid várás nana oahpahusmodeallaid geavaheami birra
  • Ávžžuhit ahte ásahuvvo ovttasbargu Sámi allaskuvlla, politiijaallaskuvlla ja kriminálafuolahusa oahppoguovddáža gaskka vai sámi dimenšuvdna váldojuvvo mielde dáid oahpuide
  • Váikkuhit dasa ahte dearvvašvuođa- ja sosiálafágalaš bargiin buot dásiin lea sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta
  • Váikkuhit dasa ahte ásahuvvo sámi buohccedivššároahppu
  • Mánáidáittardeaddji dahkat dihtomielalažžan das ahte sis dárbbašuvvo sámegielgelbbolašvuohta

Rekrutteren

Sámi servodagas leat stuorra hástalusat go guoská sámegielat bargiid rekrutteremii. Váilot ollo oahppan fágabargit main lea gelbbolašvuohta sámegielain ja sámi kultuvrras iešguđet servodatsurggiin. Dat guoská olles riikii, ja dovdo erenoamážit oahpahusas ja dearvvašvuođasuorggis.

Sámi joatkkaskuvllaid oahppit, ja oahppit geat ožžot oahpahusa sámegielain joatkkaskuvllas, leat boahtteáiggi fágabargit. Lea deaŧalaš buorebut oidnot ja árjjaleappot juohkit dieđuid ja čađahit rekrutterema dán joavkku ektui. Diehtojuohkin earreortnegiid, stipeandaortnegiid ja bargovejolašvuođaid birra lea hui deaŧalaš dán barggus. Dasa lassin lea deaŧalaš dahkat joatkkaskuvlla ohppiid dihtomielalažžan dasa man deaŧalaš sámegiel gelbbolašvuohta lea ja makkár resursat sii leat boahtteáiggis. Fágagelbbolašvuođa háhkama oktavuođas juolluda Sámediggi stipeandda joatkkaskuvlla ohppiide geat ožžot oahpahusa sámegielain. Sámediggi sáhttá juolludanreivves bidjat mielddusin dieđuid oahppovejolašvuođaid, earreortnegiid ja stipeandaortnegiid birra. Sáhttá maid lágidit giellakonferánssaid joatkkaskuvlla nuoraide gos karriearaválljen ja oahppovejolašvuođat leat guovddážis.

Sámediggi áigu

  • Váikkuhit dasa ahte álo addojuvvo oahppofálaldat álgodásis gitta doavttergrádadássái lulli-, julev- ja davvisámegielas ja veahkkin rekrutteret dáidda oahpuide
  • Váikkuhit dasa ahte ásahuvvo mentorprográmma sámegieloahpahussii
  • Váikkuhit dasa ahte ásahuvvojit stipendiáhtavirggit masterdásis julev- ja lullisámegielas
  • Váikkuhit dasa ahte ásahuvvojit eambbo neahttavuđot oahput ovttaskas fágain

Mun loahpahin rahpansártni Paulus Utsi divttain, ja háliidan fas su siteret. “Giella lea dorvu, ja eatnigiella guoddá lihku mielddis gosa ain olmmoš boahtá dán máilmmis. Ja šaddá vel divraseabbon áiggi mielde go dat álgá láhppot.” Paulus Utsi dadjá nuppi eará divttas ahte olbmuin geat eai šat geavat eatnigielaset beaivválaččat, iežáhuvvá jurddahanmálle ja nu maid gáibádus dasa jávká. Ja dát dáidáge leat eatnigiela jaskkodeami stuorámus várra ja váikkuhus, ahte jurddašanvuohki ja giellaberošteapmi jávká. Muhto jus nu lea, de varra doaibma nubbe-láhkái maid, ahte jus mii sámástit eanet, de doalahit sámi jurddahanmálle, ja jus eanet sápmelaččat sáhttet váldit ruovttoluotta giela, de váikkuha sin jurddahanmálle. Jus lea nu, de ii leat dušše giela maid loktet Giellaloktema bokte, muhto leat sámáidahttime Sámi. Ja dat dahka dan vel divrraseabbu munnje, ja sávan nu lea maiddái didjiide!

Giitu iežan oasi ovddas!

Gávdnet go dan maid ohcet?

Hva lette du etter? Din tilbakemelding hjelper oss ålage bedre nettsider.

Takk for din tilbakemelding!