Dásseárvu

Sámediggi bargá dan eavttu vuođul ahte Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiidda, sápmelaččaid ja dáččaid. Goappašiin álbmogiin lea seamma vuoigatvuohta ja seamma gáibádus ovddidit sin kultuvrra ja giela. Min vuoigatvuođat sápmelažžan, álbmogin ja álgoálbmogin guddet min bajimuš politihka ja min višuvnnaid sámi servodaga várás. Min mihttomearrin lea leamaš ovddidit árvvuid nugo ovttaárvosašvuođa, dásseárvvu, solidaritehta ja ráfálaš ovttaseallima álbmogiid gaskka. Ulbmilin lea dáistalit negatiiva vealaheami vuostá ja juksat duohta dássemeannudeami.

Barn i reingjerdet (Foto Aina Bye).jpg

Mii sáhttit dadjat ahte sámepolitihkas lea sáhka dásseárvopolitihkas. Sámepolitihkka ja dásseárvopolitihkka vuođđuduvvo hui ollu seamma ideologiijai mas mihttomearrin prinsihpas lea ovttadássásaččat meannudit guovtti dahje eanet dásseárvosaš beliid. Dat sáhttet leat sápmelaččat dahje dáččat, almmáiolbmot dahje nissonolbmot, nuorat dahje boarrásat, homofiillat dahje heterofiillat. Sámepolitihkka galgá vuhtii váldit ja searvvahit buot beliid. Dásseárvu ja ovttaárvosašvuohta leat vuođđun Sámedikki doibmii. Danne háliida Sámediggi bargat dan ala ahte ovdánahttit dásseárvvu ja ovttaárvosašvuođa beroškeahttá sohkabealis, čearddalašvuođas ja seksuála sojus. Dásseárvu guoskkaha buot servodatsurggiid ja galgá leat heivehuvvon oassi Sámedikki barggus.

Višuvdna: Ovttaárvosaš sámi servodat gos nissonolbmuin ja almmáiolbmuin leat seamma vuoigatvuođat geatnegasvuođat ja vejolašvuođat.

Mikkelsen, Mikkel Eskil.jpg

Ráđđelahttu
Bellodat: NSR

Dásseárvu sohkabeliid gaskka

Sámediggi bargá dan ala ahte juksat ovttaárvosaš sámi servodaga gos buohkain leat seammalágan vuoigatvuođat, geatnegasvuođat ja vejolašvuođat. Vuolggasadjin dán bargui lea ahte dásseárvu guoskkaha buot servodatsurggiid ja lea danne heivehuvvon oassi min barggus. Sámediggi mearridii 2012:s čilgehusa sohkabealdásseárvvu birra. Čilgehusas leat váldojuvvon ovdan iešguđege suorggit main sohkabealli sáhttá hehttet dásseárvvu. Muhtun surggiin lea sáhka das ahte movt mii galgat bargat hehtten dihtii sohkabealvealaheami oppalaččat. Dasa lassin fokuserejuvvojit čilgehusas válljejuvvon suorggit nugo sohkabealdásseárvu, veahkaváldi lagaš oktavuođain ja seksuála sodju.

Mihttomearri: Dásseárvu galgá heivehuvvot buot politihkkasurggiin Sámedikki barggus.

Dat mearkkaša geavahusas dan ahte mii árrat buot politihkalaš proseassain árvvoštallat makkár váikkuhusat politihkas sáhttet šaddat nissonolbmuide ja almmáiolbmuide. Vuolggasajis lea hui unnán politihkka mii lea ráinnas sohkabeliid ektui. Go politihkka hábmejuvvo ja mearrádusat dahkkojuvvojit, fertet mii vuhtii váldit nissonolbmuid ja almmáiolbmuid sierralágan eallima, eavttuid, sávaldagaid ja dárbbu. Danne lea dávjá dárbu sierralágan doaibmabijuide nissonolbmuid ja almmáiolbmuid gaskka go galgat juksat ovttaárvosaš meannudeami. Deaŧalaš lea maiddái ahte sihke nissonolbmuid ja almmáiolbmuid bargu ja áŋgiruššan oainnusmahttojuvvo ja dasa addojuvvo árvu iešguđege politihkkasurggiin.

Min dásseárvobarggus lea mis solidáralaš ovddasvástádus váikkuhit dasa ahte álgoálbmogiid dilli mat vealahuvvojit sohkabeliid vuođul eará báikkiin máilmmis buorránivččii. Sámediggeráđđi háliida leat mielde riikkaidgaskasaš arenain gos sohkabealáššit leat fáddán. Mii háliidat maiddái oainnusmahttit sohkabeliid vealaheami min oppalaš riikkaidgaskasaš barggus. Bargu min dásseárvopolitihka ektui ferte leat vuođđuduvvon čielga mihttomeriide, ja dat ferte vuođđuduvvot organiserejuvvon ovttasbargui álgoálbmotnissonolbmuid gaskka.

28.9.2012
Last ned

Sámediggeráđi dásseárvopolitihkalaš čilgehus

27.11.2008
Last ned

Sámedikki dásseárvodoaibmaplána

Gierdavašvuohta iešguđege seksuála sojuide

Mihttomearri: Dohkkehit homofiillaid ja lesbbaid ja čájehit sidjiide gierdavašvuođa.

Sámi servodagas lea unnán rabasvuohta eará seksuála sojuide go heterofiila. Ollu homofiillat ja lesbbat eai duostta leat rahpasat sin soju ektui go ballet makkár reakšuvnnaid sii ožžot servodagas. Ovdagáttut vuođđuduvvojit dávjá máhtu váilumii. Danne ferte Sámediggi doaibmat ofelažžan sámi servodagas iešguđege seksuála sojuid dohkkeheami ja gierdavašvuođa ovdánahttima ektui.

Veahkaválddi vuostá dáistaleapmi lagaš oktavuođain

Mihttomearri: Sihke nissonolbmuin ja almmáiolbmuin galgá leat vuoigatvuohta eallit friija veahkaválddis ja áitagiin veahkaválddi ektui, ja mánáin galgá leat vuoigatvuohta bajásšaddat vearredaguid ja balu haga.

Veahkaváldi lagaš oktavuođain čuohcá garrasit ja das leat duođalaš váikkuhusat sidjiide geat vásihit dan. Deaŧalaš lea čielggasmahttit ahte almmolašvuođas lea ovddasvástádus veahkaválddis ruovttus. Sápmelaččat geat gillájit veahkaválddi berrejit beassat deaivvadit veahkkeapparáhtain mii lea vuođđuduvvon sámi gillii ja kultuvrii juohkelágan veahkaválddi vuostá lagaš oktavuođain. Sámediggi ja Justiisadepartemeanta almmuhedje ovttas dutkanraportta veahkaválddi birra lagaš oktavuođain sámi servodagas njukčamánu 8. beaivvi 2017.

08.3.2017
Last ned

Rapport: Hjelpeapparatets og politiets erfaringer med vold i nære relasjoner i samiske samfunn

Gávdnet go dan maid ohcet?

Hva lette du etter? Din tilbakemelding hjelper oss ålage bedre nettsider.

Takk for din tilbakemelding!